Budapest

Vietinpä tuossa mukavan viikonlopun Budapestin upeissa maisemissa parin saksalaisen tytön kanssa. Lähdettiin perjantai-iltana ajelemaan kohti Charleroin kenttää, ja kun yleensä matka Brysselistä Charleroihin kestää noin tunnin, meillä meni lähes kolme tuntia ennen kuin päästiin edes ulos Brysselistä. Kiitos loistava navigaattori ja Brysselin viiden ruuhka! Onneksi ehdittiin kuitenkin kentälle ajoissa ja lentokin oli melkein tunnin myöhässä.

Perillä Budapestissa oltiinkin vasta 12 aikaan ja jouduttiin sitten ottamaan sellainen kimppataksijuttu siitä meidän majoituspaikalle. Mepä ei yövyttykään hostelissa vaan sohvasurffattiin erään hollantilaisen miehen luona. Nyt on siis ensimmäinen sohvasurffaus kokemus takana, arvosana: positiivinen. Tottakai oli tuuriakin matkassa, että löydettiin niin hyvä tyyppi, joka meidät suostui ottamaan kotiinsa pariksi yöksi. Ensimmäisenä yönä samassa paikassa yöpyi meidän kanssa myös erittäin mukava sveitsiläinen tyttö, jonka kanssa lähdettiin lauantai aamuna liikenteeseen.

Saatiin nauttia poskia lämmittävästä auringonpaisteesta koko matkan ajan, mikä teki Budapest-kokemuksesta vieläkin positiivisemman. Budapest oli erittäin kaunis ja viehättävä kaupunki- ja mikä parasta- HALPA! Koko reissusta selvisin 50e (15000HUF), mikä on mielestäni melko hyvin ottaen huomioon, että sorruin jopa vaateostoksille.. Hirveästi käveltiin, mutta aika paljon myös nähtiinkin. Jo pelkkien maisemien takia lähtisin mielelläni uudestaankin Budapestiin.

Lauantai-iltana löydettiin sattumalta tollanen kiva pubi, jossa päästiin syömään pähkinöitä. Mentiin sinne sitten istuskelemaan ja oottelemaan Annia, joka lensi päivän myöhemmin Budapestiin. Paikka oli tosi tunnelmallinen ja sen katto oli täynnä ihmisten ripustamia lippulappusia, joita oli hauska lukea. Löytyi sieltä pari suomalaistakin lappusta.

Nolojen tilanteiden ihmenaisina ei niiltä vältytty täälläkään. Alkuperäinen idea oli, että kiivetään Liberty Statue- vuorelle kattomaan öisiä maisemia, mutta koska Annilla kesti niin kauan, mentiin tonne pubiin. Noh, kukaan ei ollut ottanut kuin muutaman sataa forinttia mukaan, joten siinä vaiheessa kun toinen saksalaistyttö tilaa olutta, tajutaan ettei meidän rahat riitä. Onneksi meillä oli Anni, joka tuli ja pelasti tilanteen. Hetken aikaa käväs kyllä pienonen paniikki, että joutuuko tässä nyt tiskihommiin!

Kun vihdoin ja viimein saatiin kolmen aikaan yöllä kiivettyä sinne vuoren huipulle, uurastus palkittiin upeilla yömaisemilla! Siinä vaiheessa sitä toivoi todella, että omistais edes VÄHÄN paremman kameran... Ehkä noistakin pikselimätöistä jonkinlaisen mielikuvan saa.